Krasseja on ihanaa kasvattaa! Vahvat ja runsaasti kukkivat krassit eivät vaadi paljoa. Mitä sitä enempää voisi toivoa?
Voimakkaan väriset krassit tuovat auringonpaistetta pilviseenkin päivään. Perinteiset krassit kukkivat runsaasti ja kasvavat vahvasti kukkapenkeissä ja ruukuissa.
Blomsterkrasse trivs utmärkt tillsammans med andra lättodlade favoriter, här med ringblomma. Foto: Lovisa Back
Krassin voi suorakylvää toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Jos toivot kukinnan alkavan jo varhain, voit kylvää siemenet aikaisemmin sisälle. Koska krassi kasvaa voimakkaasti, ja taimesta voi tulla yllättävän suuri yllättävän nopeasti, liian aikaisin ei kannata aloittaa. Pari-kolme viikkoa ennen ulosistutusta riittää.
Aseta siemenet kostealle alustalle päivää ennen kylvöä. Näin saat ne itämään nopeammin. Siemenet ovat melko suuria, ja ne on kylvettävä 2 cm:n syvyyteen.
I framkant av rabatten breder slingerkrassen ’Crazy Jewel’ ut sig över gången. Välj själv om du binder upp rankorna eller inte. Foto: Annika Christensen
Aivan niin kuin monet muutkin kasvit, myös krassi kaipaa kuohkeaa ja sopivan kosteaa maata. Krassi on kuitenkin sitkeä ja pärjää melkein missä vaan.
Krassi kasvaa parhaiten aurinkoisista paikoista puolivarjoon. Se kasvaa myös varjon puolella, mutta ei kuki varjossa yhtä runsaasti.
Aivan kuten monet muutkin kesäkukat, myös krassi hyötyy siitä, että kuihtuneet kukat poimitaan pois. Kun kasvi alkaa tehdä siemeniä, kukinta päättyy.
Krassi ei yleisesti ottaen tarvitse kovinkaan paljon ravinteita. Liian suuri määrä voi päinvastoin hillitä kukintaa niin, että taimi tekee lähinnä pelkkää lehteä. Kauniita taimet ovat toki silloinkin, mutta kukkaloistoa kaivanneelle se voi olla pettymys.
Tavallisesti krassia ei tarvitse latvoa.
Krassia kasvatetaan yksivuotisena, ja taimi kuolee syksyn tullen. Joskus se kuitenkin siementää maahan, jos annat siementen kehittyä. Uudet taimet on helppo tunnistaa pyöreistä, kiekkomaisista lehdistä.
Både blad och blommor går att äta – de passar fint att dekorera sommarens sallader med. Blomsterkrassen blommar rikligt och bjuder in till blomsterpyssel! Foto: Annika Christensen
Krassia voi syödä, ja siksi sitä kasvatetaankin usein yhdessä vihannesten kanssa keittiöpuutarhassa. Sekä kukissa että lehdissä on pippurinen maku, ja siemenet voi säilöä kapristen tapaan.
Krassit jaetaan tyypillisesti pensasköynnöskrasseihin ja isoköynnöskrasseihin. Kummallakin on trumpetin muotoiset kukat, mutta taimien kasvutapa on keskenään erilainen – pensasköynnöskrassi on pieni pensas, isoköynnöskrassissa rönsyt ovat pitkiä.
Vielä yksi lajike, joka tosin kuuluu toiseen lajiin, mutta samaan sukuun, on kanariankrassi. Se köynnöstää korkealle, ja täällä pohjoisessa sitä viljellään yksivuotisena. Kanariankrassilla on ihanat, viisisormiset lehdet.
Crazy Jewel on sekoitus keltaista ’Primrose Jewel’- ja punaista ’Mahogony Jewel’ -lajiketta. Jos haluat pelkästään keltaisia kukkia, voit valita ’Golden Globe’- tai ’Peach Melba’ -lajikkeen. Jos haluat punaisia kukkia, kokeile ’Whirlybird Mahogny’ -lajiketta.
Jos taas hieman hillitympi tyyli on sinua varten, ’Black Velvet’ on hyvä valinta. Nimensä mukaisesti sen kukat ovat tumman sametinpunaisia. Myös ’Salmon Baby’ erottuu keltaisista ja punaisista tovereistaan, sillä sen kukat ovat kerrottuja ja lohenpunaisia.
’Yellow Troika’ -lajikkeessa on kaikkea! Keltaisissa kukissa on punainen keskusta, ja lajikkeen vihreä lehvästö on kauniisti valkolaikukas. ’Milkmaid’ on hillitympi, mutta kaunis lajike, jonka kermankeltaisissa kukissa on kullanvärinen keskusta.
Köynnöskrassin siemeniä on saatavilla myös monenlaisissa siemensekoituksissa. ’Out of Africa’kukkii keltaisen, oranssin ja punaisen sävyissä ja on erityisen upea vihreä-valkoisen lehdistönsä ansiosta.