Kasvin keltaiset tai tippuvat lehdet kertovat, ettei kaikki ole hyvin. Se aiheuttaa aina pientä päänvaivaa, että mitä tulisi tehdä toisin – usein syynä on kärsimättömyys. Esimerkiksi liiallinen lannoittaminen tai kasteleminen voivat tehdä vain hallaa.
Tässä oppaassa on esiteltynä kuusi syytä, joiden takia oma huonekasvi ei välttämättä pääse kukoistamaan. Luonnollisesti löydät myös ratkaisut ongelmiin vinkkiemme kautta.
Eri kasvit tarvitsevat vaihtelevia määriä valoa kukinnan käynnistämiseksi. Yleensä kasvit tarvitsevat vuorokaudessa valoa 1 000 luksia noin 12 tunnin ajan. Tämä kuitenkin vaihtelee paljon kasvilajikkeiden välillä.
Nämä voivat kertoa liian vähäisestä valosta:
Hyvä vinkki on kokeilla järjestellä kasvit uudelleen. Jos kasvi A tarvitsee enemmän valoa kuin B, tulee järjestys muokata sen mukaisesti.
Alussa mainitsimme suureksi ongelmaksi kärsimättömyyden, joka näkyy usein kasvin liiallisessa lannoituksessa. Tässä asiassa enemmän ei ole aina parempi. Liialliset ravinteet voivat johtaa lehtien voimakkaaseen kasvuun = kukinta heikkenee.
Esimerkiksi Keijunmekko menee tähän muottiin hyvin. Ylimääräinen typpi edistää liikaa lehtien kehittymistä, mikä voi estää kukinnan kokonaan.
Ongelmaan on helppo ratkaisu: älä ravitse kasveja liikaa. Huonekasveja tulisi lannoittaa tyypillisesti kerran kuukaudessa, muilta osin pelkkä vesi riittää.
Vääränlainen kastelu on usein syynä huonovointiseen kasviin. Ongelmana voi olla liiallinen kastelu tai liian vähäinen kastelu – lopputulos on aina huono. Liiallinen kasteleminen voi tappaa kasvin juuret. Liian vähäinen kastelu voi johtaa kasvin nuupahtamiseen.
Hyvä nyrkkisääntö: mitä suuremmat ja ohuemmat lehdet kasvissa on, sitä enemmän se vaatii kastelua. Pieni- ja paksulehtinen kasvi tarvitsee yleensä vähemmän vettä.
Ensimmäisenä kannattaa selvittää oman kasvin tarvitsema vesimäärä. Sen jälkeen on syytä luoda kasteluaikataulu.
Optimaalinen lämpötila kasvin kukoistukseen on tyypillisesti 20–30 celsiusastetta. Juuri tämän takia kasvit kukoistavat Suomessa pääsääntöisesti kesällä. Kasvukausi kuitenkin alkaa yleensä keväällä, kun lämpötila painuu yli 5 asteeseen.
Pidä nämä asiat mielessä:
Talvella kasveja voi suojata lämpöpeitolla. Kesällä kasvit voi suojata polttavalta auringolta esimerkiksi hallaharsolla tai varjostus-/säkkikankaalla.
Jotkut kasvit lopettavat luonnollisen kukinnan siementen tuotannon jälkeen. Tämän takia kuluneiden kukkien poistaminen säännöllisesti koko kasvukauden ajan olisi tärkeää. Tähän muottiin menevät esimerkiksi kehäkukat ja tuoksuherneet.
Miten ongelmasta pääsee eroon? Sinun tulee vain hoitaa kasveja säännöllisesti, eli nypi kuolleet kukat pois, mikä saa kasvin taas uuteen loistoon.
Moni ei välttämättä tiedäkään, että kasvin kukintajaksoon voi vaikuttaa sen saaman päivänvalon pituus – eli valojakso.
Esimerkiksi ruusunmarjan kaltaiset kasvit reagoivat päivän pituuden muutoksiin, mikä taas vaikuttaa kukinnan aikatauluun. Siihen vaikuttaa myös ajankohta, jolloin kasvi on istutettu.
Istutuksen ajoitus kannattaa säätää kasvin mukaan. Suomessa päivä alkaa pitenemään aina maaliskuusta alkaen, jolloin päivänvaloa saa noin 6 minuuttia enemmän kuin talvella. Voit lukea lisää vinkkejä Nelson Gardenin blogista.
Jokainen kasvi vaatii omanlaista huolenpitoa. Esimerkiksi ruusu ja kaktus vaativat eri tavalla valoa, ravinteita ja vettä – sama pätee muihinkin kasveihin.
Maltti on valttia tässäkin asiassa. Kasvit voi saada kukoistamaan säännöllisellä huolenpidolla sekä oikeaoppisilla tarvikkeilla.
Jos kasvisi eivät kukoista asianmukaisella tavalla, kannattaa tämän oppaan vinkit ottaa haltuun. Nelson Gardenin kautta voi puolestaan löytää siemeniä ja tarvikkeita – unohtamatta blogin tarjoamia puutarhanhoitovinkkejä sekä ajantasaisia päivityksiä aiheesta.