MISSING_TRANSLATION (TOPBAR.IMPERSONATE_ACT_AS)
Reconnect to nature
  • item.textNopea toimitus
  • item.textIlmaiset palautukset
  • item.textPerustettu vuonna 1933
Jälleenmyyjille

Valaisinoppeja

22 November 2022

Avain onnistuneeseen kasvatukseen on valo. Tarvitset tietenkin hyvälaatuista multaa ja siemeniä, jotka itävät. Lisäksi sinun täytyy varmista, että ne saavat riittävästi vettä ja ravinteita. Valo on kuitenkin välttämätöntä, jotta kasvit ovat terveitä ja kukoistavat. Näin saat selville, milloin on aika ottaa käyttöön kasvivalot ja miten valitset oikean valaistuksen.

Kasvivalojen avulla voit kasvattaa paljon enemmän kasveja ympäri vuoden, ja myös monissa muissa paikoissa kuin ikkunalaudalla. Voit myös kasvattaa monia kasvilajeja, jotka on laitettava itämään aikaisemmin. Tämä pätee erityisesti lämpimämmästä ilmastosta peräisin oleviin kasveihin.

Milloin kasvivaloja tarvitaan?

Luonnollinen päivänvalo on aina parempi sekä kylvämisen että jo varttuneiden kasvien kannalta. Lokakuusta maaliskuuhun (hieman pidempään, jos asut pohjoisessa) päivänvalo ei ole tarpeeksi kirkasta tai sitä ei ole saatavilla tarpeeksi pitkään. Siksi tarvitaan ylimääräistä valaistusta, jotta kasvit saavat riittävästi valoa talvikuukausina.

Nelson_Garden_Grow lights_image_1.jpeg
Kasvivalojen avulla voit aloittaa taimien kasvatuksen sekä aikaisemmin että suuremmassa mittakaavassa. Et ole riippuvainen ikkunasta tai vuodenajasta. Kuva: Annika Christensen

Kasvien valaistus esikasvatuksen aikana

Monet viljelemämme vihannekset ovat peräisin lämpimämmästä ilmastosta, jossa myös päivän pituus on tasaisempi ympäri vuoden. Vaikka nämä kasvit viihtyvät alueellamme kesäkuukausina, kausi on aivan liian lyhyt hedelmien kypsymiselle. Näitä lajikkeita on siis viljeltävä todella aikaisin, jotta ne tuottavat satovalmiita hedelmiä ennen syksyn tuloa.

Chilit, paprikat, munakoisot, lyhtykoisot ja latva-artisokat on hyvä kasvattaa kasvivalon avulla. Kukat, kuten pelargoniat ja jättiverbenat on myös kylvettävä aikaisin, jotta ne ehtivät kukkia.

Valoa tarvitaan, jotta kasveista saadaan kauniita ja vahvoja. Kun kylvämme ne varhain, päivänvalo on rajallinen. Liian vähäinen valo johtaa yleensä siihen, että taimet ovat aivan liian heikkoja. Ne nousevat korkeuksiin etsimään valoa, jonka kasvit vaistomaisesti tietävät tulevan ylhäältäpäin.

Pitäisikö minun kylvää kaikki siemenet keskellä talvea?

Periaatteessa voit tehdä niin ja kasvattaa taimia mihin aikaan vuodesta tahansa. Oikeanlaisen valaistuksen avulla voit saada kypsiä tomaatteja myös tammikuussa. Ennen kuin istutat siemeniä, sinun on mietittävä missä aiot pitää kasveja, kun ne ovat kasvaneet suuremmiksi. Jos viedä haluat tomaattikasvin parvekkeelle tai puutarhaan, ei sitä tarvitse kylvää liian aikaisin. Vaarana on, että saat täysikasvuisia kasveja, joille ei ole vielä paikkaa ulkona.

Jotkin lajikkeet, kuten kurkut, eivät halua olla liian kauan sisälämpötilassa. Valosta huolimatta ne voivat kasvaa pitkiksi ja epäsiisteiksi. Isojen kasvien uudelleenistuttaminen, joilla on jo kunnollinen juuristo, on hieman riskialttiimpaa kuin pienten kasvien.

Nelson_Garden_Grow lights_image3.jpg
Useat chililajikkeet on kylvettävä keskellä talvea, jotta ne ehtivät kypsyä ennen kesän loppumista.

Kasvivalot kypsymiseen

Kun syksyn pimeys saapuu, on hyvin todennäköistä, että kasveissasi on vielä jäljellä kypsymättömiä hedelmiä. Tomaatit kypsyvät hienosti itsestään, vaikka olisit jo korjannut ne pois kasvista. Chilit sen sijaan voivat olla hieman hankalia. Tuo suosikkikasvisi sisätiloihin ilman viiletessä ja anna niille lisävaloa kasvivaloilla. Näin chilit kypsyvät nopeammin.

Kasvivalot talvehtimiseen ja lisävalon tarpeeseen

Pelargoniat, chilikasvit sekä Välimeren alueen kasvit, kuten sitrushedelmät ja oliivipuut, haurastuvat usein talven pimeydessä. Nämä kasvit talvehtivat parhaiten viileässä ja valoisassa paikassa.

Myös ikkunalaudalla olevat ruukkukasvit kestävät talven paljon paremmin, jos ne saavat lisävaloa. Ikkunasta tuleva vähäinen valo ei riitä siihen, että kasvien fotosynteesi toimisi optimaalisesti.

Pitäisikö minun kastella kasveja talvella?

Vaikka kasvit lepäävät talven aikana, ne saattavat tarvita sekä vettä että ravinteita säilyttääkseen vihreät lehtensä. Kastele hyvin niukasti ja vähennä ravinteiden määrää, mutta varmista, ettei ruukku koskaan kuivu kokonaan. Mitä lämpimämmässä ne ovat, sitä enemmän valoa, vettä ja ravinteita ne tarvitsevat.

Nelson_Garden_Grow lights_image_2.jpeg
Jos haluat saada pieniä mikrolehtiä keittiöstä talvella, kasvivalaistus on hyvä idea. Mitä sisemmällä keittiössä viljeltävä kasvusto on, sitä vaikeampi päivänvalon on ulottua sinne. Kuva: Annika Christensen

Ympärivuotinen kasvivalaistus

Kasvivalaistuksen avulla voit pitää oman vihannessatosi käynnissä ympäri vuoden. Erityisesti lehtivihreät ja yrtit toimivat hyvin ja niitä kannattaa kasvattaa. Ne kasvavat nopeasti, ovat parhaita tuoreina ja vaativat vain vähän multaa. Et siis tarvitse suuria ruukkuja, joissa on paljon painavaa multaa.

Miten valitsen kasvivalon?

Tiedämme, että luonnonvalo ei riitä talvella. Onko sillä väliä, minkä lampun valitset taimille ja talvehtiville kasveille? Katsotaanpa tarkemmin, millainen valo kannattaa valita ja miten sitä käytetään.

Nelson_Garden_ Grow lights_image_4.jpg
Kasvata mikrolehtiä ja kerää itsekasvatettuja vihanneksia koko talven. Kuva: Markus Danielsson

Valaisintyyppi ja valon sijainti

Luonnonvalo toimii parhaiten, joten kasvivalojen tulisi jäljitellä sitä mahdollisimman hyvin. Tavallinen hehkulamppu, jota ei ole enää kaupoissa saatavilla, ei riitä. Koska lamppu säteilee paljon lämpöä, se on ripustettava kauemmas kasvista ja valosta tulee liian heikko. Se on siis energian tuhlausta.

Jotta kasvivalaisinta voidaan käyttää tehokkaasti, sen on loistettava lähellä kasvia ja suunnattava sitä kohti. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa valosta osuu kasvien lehtiin ja imeytyy niihin. Nykyiset LED-lamput säteilevät suhteellisen vähän lämpöä verrattuna entisaikojen hehkulamppuihin, joten ne voidaan sijoittaa lähelle kasvia. Tällöin on hyödyllistä pystyä säätämään itse lampun tai loisteputken korkeutta. Noin 10-15 cm on yleensä riittävä korkeus.

Valinta putkimaisen tai pistemäisen valon välillä riippuu pääasiassa viljelyalueen pinta-alasta ja valaisimen kiinnitysmahdollisuuksista.

Nelson_Garden_ Grow lights_image_5.jpg
Valitse lamppu ja sijoita se niin, että mahdollisimman suuri osa valosta osuu mahdollisimman suureen osaan kasvia. Kuva: Markus Danielsson

Milloin valon pitäisi palaa?

Tärkeintä kasvin kannalta on, kuinka paljon valoa se saa päivässä. Mitä kirkkaampi valo on, sitä lyhyemmän aikaa lampun pitäisi olla päällä. Mitä himmeämpi valo on, sitä kauemmin sen pitäisi palaa. Suuri määrä valoa ei välttämättä tarkoita parempaa kasvua, vaan kasvi tarvitsee myös mahdollisuuden lepoon.

Harrasteviljelijän ei tarvitse laskea, kuinka kauan valaistuksen on oltava päällä. Hyvä ohje on, että sisätiloissa talvehtivat kasvit tarvitsevat vähintään 8-10 tuntia valoa, mieluiten enemmän. Taimille ja pistokkaille 12-16 tuntia on yleensä riittävä aika. Siksi on hyvä idea kytkeä ajastin kasvivaloihin. Jos kasvit ovat ikkunan edustalla, josta tulee paljon päivänvaloa, on hyvä idea jättää valo hetkeksi pois päältä keskellä päivää. Näin suojelet sekä ympäristöä että lompakkoasi.

Valon ja lämmön suhde

Monet siemenet tarvitsevat lämpöä itääkseen. Huonelämpötila riittää yleensä, mutta sitä voidaan nopeuttaa käyttämällä lämmitysmattoa. Kun kasvi on jo itänyt, se viihtyy paremmin viileämmässä lämpötilassa, ehkä jopa hieman viileämmässä kuin mitä pidät miellyttävänä sisälämpötilana. Perusperiaatteena on, mitä lämpimämmässä kasvi on, sitä enemmän valoa se tarvitsee, jotta siitä ei tule huonokuntoinen.

Nelson_Garden_ Grow lights_image_6.jpg

Miten valoa mitataan?

Vertaillessasi kasvivaloja puutarhamyymälässä, huomaat, että joidenkin mitta-arvojen välillä on eroja. Valoa voidaan mitata monella eri tavalla. On varsinainen viidakko käydä läpi kaikki pakkauksissa olevat arvot. Mikään tieto ei ole tarpeetonta, mutta se mikä on sinulle merkityksellistä, riippuu siitä mihin tietoja käytät.

Mikromoolia (μmol) neliömetriä kohti sekunnissa pidetään parhaana mittarina sille, kuinka sopiva valo on kasveille. Se osoittaa, kuinka paljon valoa osuu kasvin tietylle alueelle joka sekunti. Lampun tuottama μmol-määrä neliömetriä kohti sekunnissa riippuu siis lampun ja kasvin välisestä etäisyydestä, ei pelkästään lampun tehosta.

Lumen ilmoittaa valaistuksen kokonaisvalotehon kaikkiin suuntiin. Lux puolestaan ilmaisee valon voimakkuuden eli lumenin neliömetriä kohti. Nämä yksiköt on mukautettu ihmissilmän herkkyyteen. Ne eivät siis mittaa sitä valon tasapainoa ja voimakkuutta, johon kasvit reagoivat parhaiten.

Kelvin (K) ilmaisee värilämpötilan: Myös se on mitta-arvo, joka on mukautettu silmiemme näkemään valoon. Korkea arvo vastaa sinertäviä sävyjä, kun taas matala arvo tarkoittaa punertavia sävyjä. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että korkeampi numero soveltuu paremmin kasvien valaistukseen.

Watit (W) eivät liity mitenkään itse valoon, vaan ne mittaavat, kuinka paljon sähköä lamppu kuluttaa – eli lampun tehon. Suurempi W tarkoittaa siis, että valo kuluttaa enemmän sähköä. Se voi tarkoittaa, (mutta ei välttämättä) että korkeamman tehon kasvilamppu tuottaa enemmän valoa.

Lähde: Bergstrand, Karl-Johan. 2015. Modern växthusbelysning. ISBN: 978-9-576-8910-8