Nopea toimitus
Ilmaiset palautukset
Perustettu vuonna 1933
Lannoitekoulu – näin valitset oikean lannoitteen
01 June 2022Tiesitkö, että saat huomattavasti suuremman sadon, jos lannoitat maata oikealla määrällä oikeanlaista lannoitetta? Mutta mikä lannoite kannattaa valita, ja mitkä kasvit tarvitsevat vähän ja mitkä paljon lannoitetta? Tässä ohjeet lannoittamiseen koko kasvukauden ajaksi.
Jos haluat antaa kasveille hyvät kasvuedellytykset, vesi on elementeistä tärkein. Ilman vettä kasvit eivät pysty imemään itseensä myöskään ravinto- ja kivennäisaineita. Harvoin maassa kuitenkaan on riittävästi ravinteita. Lisäämällä niitä kasvualustaan sopivassa määrin, kaikki kasvaa paremmin. Mutta mikä lannoite antaa parhaan tuloksen? Tarvitseeko jokin kasvi enemmän ravinteita kuin toinen? Autamme sinua löytämään vastaukset.
Erilaiset vihannekset ja kukat tarvitsevat ravinteita eri tavoin. Kurpitsa esimerkiksi kaipaa hurjasti ravinteita, kun taas pavut varastoivat ravinteita kasvualustaansa. Kuva: Klas Sjöberg
Mitkä kasvit tarvitsevat ravinteita?
Paljon ravinteita tarvitsevia kasveja: Kaalit, lanttu, selleri, kurkku, tomaatti, kurpitsa, kesäkurpitsa, valkosipuli ja purjo. Nämä kasvit tarvitsevat reilusti ravinteita.
Kohtalaisesti ravinteita tarvitsevia kasveja: Juurekset, salaatti, sipuli, persilja ja tilli. Nämä kasvit tarvitsevat jonkin verran ravinteita, mutta voivat huonosti, jos ravinteita on liikaa.
Vähän ravinteita tarvitsevia kasveja: Peruna, maissi ja maa-artisokka.
Ravinteita luovuttavia kasveja: Herneet, pavut ja muut palkokasvit sitovat typpeä maahan. Härkäpavut pystyvät esimerkiksi tuottamaan ravinteita perunalle ja maissille. Näiden viljeleminen yhdessä ja samassa paikassa ei siis ole hullumpi ajatus. Voit myös viljellä samassa paikassa vuorotellen ravinteita luovuttavia ja ravinteita kaipaavia kasveja.
Minkä lannoitteen valitsen?
Kanankakka
Kompostoitu kananlanta sisältää paljon typpeä ja sopii kaaleille, purjolle, kurpitsalle, kesäkurpitsalle ja valkosipulille. Sekoita kanankakkaa maahan keväällä ennen viljelyn aloittamista.
Lehmänlanta
Kompostoitu lehmänlanta sopii juureksille, lehtivihanneksille ja tillille, sillä ne eivät tarvitse yhtä paljon typpeä kuin esimerkiksi kaali ja kesäkurpitsa. Kurpitsaa ja kesäkurpitsaa voi myös kasvattaa lehmänlannalla lannoitetussa maassa, mutta jos käytettävissäsi on kanankakkaa, käytä sitä lisäksi. Aivan kuten kananlantaa, myös lehmänlantaa sekoitetaan maahan keväällä ennen viljelyn aloittamista. Jos viljelet kasvilavalla, suosittelemme, että täytät lavan puolilleen lehmänlannalla ja loput mullalla.
Juoksevaa lannoitetta kasteluveden joukkoon
Kun vihannekset ovat jo muutaman sentin korkeudella maan pinnasta, niitä on helpointa lannoittaa kasteluvedellä, sillä näin ravinteet ulottuvat syvemmälle. Sekoita lannoite veteen ennen kastelua. Annosteluohje löytyy pakkauksesta. Lue tarkasti pakkauksen ohjeet, jotta tiedät mitä olet ostamassa ja kuinka sitä käytetään.
Luonnolliset lannoitteet
Lehtisilppu
Kerää lehtiä syksyllä ja aja niiden yli ruohonleikkurilla. Sekoita silppu mullan joukkoon kasvilavoille ja kasvimaalle tai varastoi säkkeihin seuraavaa kasvukautta varten.
Ruohosilppu
Ruohosilppu on ravinteikasta ja sopii hyvin sekoitettavaksi multaan tai maan peitteeksi. Ruohosilppu vapauttaa ravinteita, mutta pitää myös rikkaruohot poissa, kun asettelet sitä taimien väleihin.
Nokkosvesi
Upota nokkoset veteen ja anna niiden hajota vedessä viikon ajan. Sekoita kunnolla muutaman päivän välein. Viikon kuluttua seos haisee melko voimakkaasti, mutta se on varsinainen piristysruiske kasveillesi. Laimenna yksi osa nokkosvettä yhdeksään osaan vettä ja kastele.
Lanta
Vielä muutama sana lannasta. Lanta voi olla peräisin hevosista, lehmistä tai muista eläimistä. Lanta on joko palanutta tai palamatonta.
Palanut lanta on kompostoitua, ja siitä on vapautunut lämpöä, jolloin useimmat eläimen suoliston läpi kulkeneet rikkaruohon siemenet ovat tuhoutuneet. Palanutta lantaa on helppo työstää, koska se muistuttaa jo multaa, mutta ei sisällä yhtä paljon typpeä kuin palamaton lanta, sillä osa typestä häviää kompostin palaessa.
Lanta, joka ei ole palanut, sisältää enemmän typpeä kuin palanut lanta, eikä siitä ole vielä vapautunut lämpöä kompostointiprosessissa. Siksi palamatonta lantaa voidaan käyttää lisälämpönä kasveille, jotka kaipaavat leudompaa ilmastoa – oiva vaihtoehto on olkinen hevosenlanta. Lämpövaikutuksen saamiseksi lantaa on käsiteltävä suunnilleen samalla tavalla kuin kompostia. Kasan on oltava kostea, mutta ei märkä, ja ilman on päästävä kulkemaan, jotta hajoamisprosessi pääsee kunnolla käyntiin. Lantaa kannattaa kysyä lähiseudun hevostilallisilta.
Yhdessä maissin ja maa-artisokan kanssa kasvaessaan peruna tarvitsee melko vähän ravinteita. Kuva: Klas Sjöberg
Suunnittele kauden lannoitusta
- Suorita peruslannoitus kasvimaassa kevätpuolella. Sekoita maahan hyvin kompostoitunutta orgaanista ainesta, esimerkiksi kompostoitua kanan- tai lehmänlantaa. Tuoreena lanta on liian voimakasta.
- Maan pohjoisosissa maa on jäässä pitkälle kevääseen, joten lannoituksen voi tehdä jo syksyllä. Etelässä puolestaan talvet voivat olla leutoja ja sateisia. Silloin on parasta odottaa kevääseen ja lannoittaa vasta, kun maa on hieman kuivunut.
- Kylvä tai istuta noin kaksi viikkoa peruslannoituksen jälkeen.
- Kun kylvös kasvaa jo muutaman sentin korkeudella maasta, on aika antaa lisää ravinteita. Tässä vaiheessa paras vaihtoehto on antaa laimennettua nokkosvettä tai muuta kasteluveteen laimennettua kaupan lannoitetta. Laimennusohjeet löydät pakkauksesta.
- Kesäkuussa ja vielä heinäkuun alussakin on hyvä antaa lannoitevettä suunnilleen joka toinen viikko kasveista riippuen. Jos viljelet ruukussa, ravinteita voi olla hyvä antaa joka päivä. Pienessä multamäärässä ravinteet kuluvat nimittäin nopeammin.
- Heinäkuun puolessavälissä (maan pohjoisosissa jo aikaisemminkin) on hyvä lakata antamasta typpipitoisia lannoitteita monivuotisille kasveille. Näin ne ehtivät valmistautua talveen. Monivuotisten kasvien lannoittaminen liian myöhään voi vaikuttaa talvehtimiseen ja kasvien kylmänkestävyyteen.
- Myöhään korjattavat vihannekset ja yksivuotiset kukat voivat saada ravinteita vielä kaksi viikkoa ennen sadonkorjuuta, sillä ne kasvavat kovasti vielä viimeistenkin viikkojen aikana.
Mitä on peruslannoitus?
Keväällä maata lannoitetaan ravinteikkaalla, mullaksi muuttuvalla lannoitteella, joka tuo kasvualustaan ravinteita, parantaa maan rakennetta ja edistää mikroeliöiden kasvua maassa. Tähän tarkoitukseen voit käyttää lantaa, ruohosilppua, palanutta karjanlantaa pussista tai kompostia. Lannoitteita voi myös ilman muuta yhdistellä keskenään. Lannoitteen määrästä on vaikea antaa tarkkoja ohjeita, koska se riippuu kasvilavoilla ja maassa olevasta mullasta. Esim. kasvilavan peruslannoitukseen voi käyttää kaksi reilua lapiollista palanutta hevosenlantaa, mitkä käännetään talikolla mullan joukkoon.
Tukilannoitus
Koska peruslannoitteen ravinteet eivät kata koko kasvukauden tarpeita, ja erityisesti osa vihanneksista kaipaa enemmän typpeä, sitä on lisättävä jossakin helpossa muodossa koko kasvukauden ajan. Voit peittää kasvualustan ruohosilpulla, laimentaa lannoitetta kasteluveteen (esimerkiksi käyttää nokkosvettä, luomulaatuista ravinneliuosta tai veteen liuotettua kanankakkaa) tai sekoittaa kanankakkapellettejä taimien juureen ja kastella. Parhaiten ravinteiden tarpeen pystyy selvittämään tarkkailemalla kasvien ulkonäköä. Jos taimet ovat kovin pieniä ja värittömiä ja niiden lehdet kellastuvat ja putoilevat ennen aikojaan, kasvi kärsii typen puutteesta. Jos kasvi taas on poikkeuksellisen vehreä ja rehevä ja siinä on hurjasti lehtiä, kasvi saa liikaa typpeä, eikä vihanneksista tule yhtä ravinnepitoisia, hyviä ja kestäviä kuin tavallisesti.
Ota huomioon
Kasvimaan lannoituksessa hyvä nyrkkisääntö on antaa lannoitetta vähän ja usein mieluummin kuin paljon ja harvoin. Näin typpipäästöjen riski vähenee ja ehdit tarkkailla kasveja ja niiden vointia. Syksyllä lannoittaminen on syytä lopettaa kokonaan, koska silloin kasvit eivät enää ehdi imeä ravinteita itseensä, vaan ne pääsevät karkaamaan ympäristöön ja aiheuttavat vesistöjen happamoitumista.