Minkälainen maa minulla on?

Voit itse vaikuttaa maan laatuun. Ensimmäinen askel on tunnistaa, minkälaiset ovat sen lähtökohdat. Tässä käymme läpi, mistä maa pääosin muodostuu.

Hiekka ja savi. Ne ovat kaksi ääripäätä, joita maassa esiintyy enemmän tai vähemmän riippuen siitä, missä päin Suomea asut. Jos viljelet lavakauluksessa, päätät itse, millä sen täytät – ja kuinka viljelet sitä jatkossa. Jos viljelet avomaalla, lähtökohdat määrittelee se, minkälaista maa on tontillasi. Sinulla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet vaikuttaa ja parantaa viljelemääsi maata.

Mitä maa on?

Maa koostuu kahdentyyppisistä hiukkasista – mineraalisista ja orgaanisista. Mineraaliset hiukkaset määrittävät sen, onko maa hiekka- vai savimaata. Orgaaniset hiukkaset määrittelevät sen, kuinka paljon maassa on ravinteita. Mineraalisten ja orgaanisten hiukkasten suhde maassa vaikuttaa sekä sen rakenteeseen että ravinnepitoisuuteen.  

Hiekka- vai savimaa

Maa koostuu osittain erilaisista mineraaleista eli kivennäisistä. Ne ovat epäorgaanista ainesta, joka ei ole peräisin elävistä organismeista. Tällä aineksella on erilaisia nimityksiä riippuen sen hiukkaskoosta. Viljelijät käyttävät usein Atterbergin raekokoluokitusta. Sen  mukaan savi on hienojakoisinta, sen jälkeen tulevat hiesu, kangas, hiekka ja sora.

Kun sanomme, että maa on hiekkaista, se päästää lävitseen paljon vettä. Hiekkamaata on helppo kaivaa, mutta se kuivuu ja menettää ravinteita herkästi. Sekä vesi että ravinteet valuvat nopeasti syvälle maahan kasvin juurien ulottumattomiin.  

Kun sanomme maan olevan savista, se tarkoittaa, että maa pidättää paljon vettä. Savimaa pystyy pitämään kosteutta ja ravinteita pitkään. Se on kuitenkin tiheää ja raskasta, ja siksi vain vahvat juuret pääsevät etenemään savimaassa. Tiheyden takia juuret voivat kärsiä myös hapen puutteesta. Kuivuessaan savi kovettuu.

Multava maa

Maassa on myös orgaanista materiaalia, joka on alkujaan peräisin elävistä organismeista – sitä kutsutaan humukseksi. Humus on suurelta osin kuolleita kasvien ja eläinten osia. Toisin kuin mineraalista ainesta, humusta elävät mikro-organismit pystyvät hajottamaan. Orgaaninen aines voidaan jakaa kahteen luokkaan, kangashumukseen ja multaan. 

Kun maata kutsutaan multavaksi, se tarkoittaa useimmiten, että maassa on paljon orgaanista ainesta. Jos maassa on paljon kastematoja, sen koostumus on irtonainen ja kuohkea ja väri tumma, maassa on runsaasti orgaanista materiaalia.  

Mitä maa tekee?

Maa ei ainoastaan pidä kasveja paikoillaan tai tarjoa alustaa juurten kasvulle. Se toimii myös ravinnonlähteenä, joka varastoi itseensä niin vettä kuin ravinteitakin. Maan huokoinen rakenne, joka voi kyllä vaihdella, varastoi typpeä maan pinnan alle. Happi on kasveille elintärkeää, samoin maassa asuvat hyödylliset eläimet ja muut organismit. 

Myös ilman maata voi viljellä kasveja, esimerkiksi vedessä. Silloin on tarkistettava, että kasvit saavat ravinteita ja happea toisella tavalla. 

Onko sillä väliä, miten maa voi?

Maa on kasviesi elinympäristö. Lyhyellä aikavälillä on mahdollista kasvattaa taimia kuolleessakin maassa, siis maassa, jossa ei ole minkäänlaista elämää.

Maassa pitää kuitenkin kasvaa muutakin kuin vain kasveja. Kastemadot sekä hyödylliset hyönteiset ja mikro-organismit ovat edellytys sille, että maa voi hyvin. Hyönteiset yhdessä hyödyllisten sienten ja bakteerien kanssa hajottavat orgaanista materiaalia. Silloin vapautuu ravinteita, joita kasvit voivat käyttää hyödykseen. Hyödylliset mikro-organismit pitävät sitä paitsi haitalliset mikro-organismit poissa – sellaiset, jotka pidemmällä tähtäimellä voivat olla viljelmälle haitaksi.

Tutki maan laatua

Jos olet viljellyt kasvupaikalla jo pitkään, osaat luultavasti jo arvioida, kuinka helposti maa läpäisee tai pidättää vettä. Jos olet epävarma, voit tehdä helpon testin. 

Ota vähän maata käteesi. Kostuta maata ja kokeile, pystytkö rullaamaan siitä pieniä makkaroita sormillasi. Mitä ohuempia makkaroita syntyy, sitä enemmän maassa on savea. Jos makkaran tekeminen ei onnistu, maa on hiekkamaata. Hiekkaista maata pitää lannoittaa useammin, mutta pienemmällä määrällä lannoitetta kerrallaan. Tämä johtuu siitä, että ravinteet ja vesi valuvat hiekan läpi. Savista maata voi lannoittaa useammin, ja hieman suuremmalla määrällä kerrallaan.

Kun lannoitat maata ja vihanneksiasi kesällä, on hyvä tietää, onko kyseessä savi- vai hiekkamaa. Näin voit sopeuttaa lannoiteveden käytön niihin olosuhteisiin, jotka omassa puutarhassasi vallitsevat. Oikea määrä ravinteita tuottaa selvästi paremman sadon.

Jos maa on sen sijaan kovin savista, siinä on kenties myös savipaakkuja, jotka vaikeuttavat kevätkylvöä. Silloin voit kääntää maan kerran syksyllä niin, että pakkanen rikkoo paakut. Muussa tapauksessa keräät sadon syksyllä ja käännät ja lannoitat maan kevätpuolella.

Jos haluat tietää enemmän lannoitteiden ja ravinteiden käytöstä, tutustu Nelson Gardenin lannoitekouluun.